Turvallisuusilmoitus voi olla myös positiivinen huomio

Vain tunnistettuja vaaroja voidaan ehkäistä ja hallita, havaintojen aktiivinen kerääminen vähentää vahinkoja ja tapaturmia

Lamppu on palanut toimiston käytävän peränurkasta. Ulkoportaiden kaide repsottaa pahaenteisesti. Jäinen jalkakäytävä on hiekoittamatta. Kun työntekijä havaitsee nämä epäkohdat ajoissa ja tekee niistä turvallisuusilmoituksen, voidaan myös mahdollinen työtapaturma ehkäistä. Ilmoitus pitää tehdä, vaikka hän olisi itse  välittömästi korjannut epäkohdan.

Suomessa tapahtuu vuosittain yli 120 000 työtapaturmaa, 300 tapaturmaa joka päivä. Suuri osa niistä olisi vältettävissä huolellisella ennakoivalla toiminnalla ja varovaisuudella.

Turvallisuusilmoitus – joka tunnetaan myös termeillä turvailmoitus, poikkeamailmoitus tai turvallisuushavainto – on työpaikan henkilöstön huomio jostain epäkohdasta, mikä voi aiheuttaa työtapaturman vaaran. 

Turvallisuusilmoitus voi olla paitsi ilmoitus vaaran uhkasta – esimerkiksi jäisestä jalkakäytävästä – myös myönteinen huomio. Se voi olla vaikkapa turvallisuusaloite tai esimerkki hyvästä käytänteestä.

Kun mitään ei vielä ehtinyt tapahtua, turvallisuusilmoitusta voi nimittää ”positiiviseksi havainnoksi” turvallisuutta parantavasta teosta. Vältyttiinhän vahingolta havainnon ja nopean reagoinnin ansiosta. Epäkohta korjattiin heti: käytävässä on nyt valo, kaide ei enää repsota ja jalankulkuväylä on hiekoitettu huolellisesti.

Läheltä piti -tilanne on astetta vakavampi huomio. Se tarkoittaa tilannetta, jossa on ollut vaara, mutta siitä ei ole aiheutunut henkilö- tai materiaalivahinkoja. Työntekijä kompastuu lattiaharjaan hämärällä käytävällä, mutta ei onneksi loukkaa itseään.

Tilanne, jossa oli vaara, mutta se ei kuitenkaan toteutunut, on tutkittava aina. Tutkimisella selvitetään vaaratilanteen perussyy, ja sen jälkeen siihen voidaan puuttua. Esiintyneet läheltä piti -tilanteet on otettava huomioon riskien arvioinnissa ja vaarojen kartoituksessa. Näiden tilanteiden välttämiseksi työnantajan on päätettävä toimista ja toimintaohjeista.

Työtapaturma on sitten jo oma lukunsa. Työntekijä liukastuu jäisellä jalkakäytävällä, ja siitä seuraa sairaalareissun vaativa aivotärähdys. Työterveyslaitoksen laskelmien mukaan yhden työtapaturman hinta on keskimäärin 6000 euroa, mutta pahimmillaan kustannukset voivat olla moninkertaiset, enemmänkin. Työtapaturmat ovat yrityksille myös imagoriski, sillä ne päätyvät usein mediaan.

Yhtä työtapaturma kohden 600 vaaratilannetta

Jos tapaturmia halutaan estää, tehokkain keino on ennakointi eli korjaavien toimien tekeminen ennen kuin mitään on ehtinyt tapahtua. Työntekijät ovat velvollisia ilmoittamaan työturvallisuusriskeistä työnantajalle, sillä he tuntevat työpaikan mahdolliset vaarat parhaiten. 

Eri tutkimuksissa on havaittu, että läheltä piti -tilanteista ilmoittamisen lisääntyessä myös tapaturmien esiintymistiheys vähenee työpaikoilla. Joissakin yrityksissä sekä johtajille että työntekijöille on asetettu velvoite tehdä tietty määrä turvallisuushavaintoja vuosittain.

– Turvallisuusilmoituksia tekemällä jokainen voi vaikuttaa oman ja työkaveriensa turvallisuuden parantamiseen. Havainnoinnin tulisi olla laajempaa kuin läheltä piti -tilanteisiin puuttumista. Yhtä lailla ne voisivat koskea myönteisiä muutoksia tai ennakoida mahdollisia turvallisuuspuutteita, sanoo pitkän linjan työturvallisuusasiantuntija Erkki Heinonen Työturvallisuuskeskus TTK:n omassa TELMA-lehdessä.

– Tavoitetila on tietysti, ettei työtapaturmia sattuisi lainkaan. Käytännöt nollalinjan saavuttamiseksi voivat vaihdella. Turvallisuuskeskustelut, -kävelyt tai -tuokiot ovat hyviä tapoja lähteä purkamaan tilannetta. Yritysten tulisi myös luoda mittarit seurantaan ja tilanstointiin, Heinonen sanoo.

Seurannan ja tilastoinnin avulla päästään perille riskien perimmäisistä syistä, esimerkiksi siitä, millaisessa ympäristössä läheltä piti -tilanteita tavallisesti tapahtuu. Aineiston avulla voidaan myös seurata, onko jokin työvaihe tai ajankohta, jonka yhteydessä riskitilanteita ilmenee.

Pienetkin työturvallisuuden kehittämistoimet ovat arvokkaita, sillä jokaista työtapaturmaa kohden sattuu keskimäärin 600 vaaratilannetta.

– Jos havaittuja vikoja, puutteita tai läheltä piti-tilanteita ei ilmoiteta eteenpäin, työnantajalla ei ole tarvittavaa tietoa niiden korjaamiseksi. Suomessa kuolee työtapaturmissa vuosittain 30–50 ihmistä ja työmatkatapaturmissa 15–30 ihmistä. Jokaisen tapaturman arvioidaan aiheuttavan työnantajalle noin 300–700 euron kustannukset tai menetykset päivässä, sanoo osastopäällikkö Seppo Vihervaara Fennian vahingontorjunta- ja kehityspalveluista.

Mobiilipalveluna älypuhelimessa

Työpaikoilla on oltava järjestelmä, johon työturvallisuuteen liittyvät havainnot voi kirjata, ja kaikille työntekijöille on taattava pääsy tekemään huomionsa.

Perinteisesti havainnot on tehty paperilomakkeella tai sähköpostilla, nykyisin yhä yleisemmin sähköisellä lomakkeella. Jos kaavake ei ole käden ulottuvilla tai työntekijä on poissa tietokoneeltaan, ilmoittaminen työturvallisuuteen liittyvistä riskeistä on saattanut unohtua.

Toinen ongelma perinteisessä tavassa on se, ettei turvallisuushavainnon tekijä välttämättä saa tietoa siitä, miten asian käsittely on edennyt, onko ongelma korjattu ja onko siitä otettu opiksi tulevaisuutta ajatellen.

Viime vuosina turvallisuushavaintojen tekeminen on siirtynyt älypuhelimiin. Mobiiliteknologiaan pohjautuvien järjestelmien avulla turvallisuusilmoituksen tekeminen ja käsittelyn seuraaminen –kunnes turvallisuusriski on korjattu – on helppoa.

Mobiiliteknologiaan pohjautuvat järjestelmät ovat myös ilmoitusten tekoon motivoivia. Kun työntekijä saa käsittelyn etenemisestä ajantasaista tietoa, hän kokee, että asia on tärkeä ja ilmoituksen tekemisestä on todellakin konkreettista hyötyä.

Oikea palaute tärkeästä huomiosta on tietysti kiitos. Energia-ala on yksi kannustavan asenteen edelläkävijöistä. Energiateollisuus ry. (ET) kehottaa jäsenyrityksiään lähestymään työturvallisuutta positiivisuuden kautta.

– Turvallisuus on ihmisten tekoja, ja ne kannattaa huomioida. Positiivinen palaute ei jätä koskaan kylmäksi, vaan se innostaa, kosketta ja lähentää, muistuttaa (ET) jäsenyrityksille laatimissaan työturvallisuusmateriaaleissa.

Älypuhelimella turvallisuushavainnon tekeminen on nopeaa, ja mukaan voi liittää myös valokuvan. Esimies saa tiedon ilmoituksesta heti, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin vaara- ja vahinkotilanteessa. Useimmat palvelut keräävät automaattisesti myös taustatietoa, jotta vaaratilanteet voidaan ennalta ehkäistä tulevaisuudessa.

Ei etsitä syyllistä vaan ehkäistään ennalta

Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa jatkuvaan työturvallisuuden tarkkailuun ja ylläpitämiseen. Työnantaja on lain mukaan vastuussa siitä, että vaaran aiheuttanut epäkohta pannaan kuntoon.

Kun esimies on saanut turvallisuusilmoituksen, hänen on kerrottava huomion tehneelle työntekijälle ja koko työyhteisölle, mitä aiotaan tai mitä on jo tehty asian korjaamiseksi. Ilmoitus on annettava siinäkin tapauksessa, ettei työnantaja katso ilmoituksen aiheuttavan korjaustoimia.

Mitä asioita turvallisuus- ja läheltä piti-ilmoitus sisältävät?

Läheltä piti -tilanteista, vaaroista ja poikkeamista ilmoitettaessa täytetään sähköinen lomake, jossa yksinkertaisten kysymysten avulla selvitetään, mitä on tapahtunut, missä, milloin, miten, miksi ja keitä on mahdollisesti ollut osallisena. Oleellista on myös miettiä heti, miten vastaava tilanne voidaan myöhemmin estää.

– Turvallisuusilmoituksien tarkoituksen ei ole etsiä syyllistä, vaan päämääränä on ehkäistä vaaratilanteet mahdollisimman hyvin. Aktiivisella havaintojen keräämisellä turvallisuudesta tulee osa arkipäivän rutiineja. Yrityksen turvallisuuskulttuuri paranee ja ajan myötä vahingot ja tapaturmat vähenevät, sanoo osastopäällikkö Seppo Vihervaara Fenniasta. 

Fennialla on yritysasiakkailleen esimerkiksi älypuhelimella tai tabletilla toimiva Turvallinen yritys -palvelu, jossa havainto ohjautuu automaattisesti oikean henkilön käsiteltäväksi. Havainnon ilmoittaja saa tiedon asian käsittelystä ja korjauksesta. Havaintojen määrät ja käsittelyajat tilastoituvat automaattisesti, tilastoista selviävät vahinkojen tai läheltä piti -tilanteiden syyt.

– Palvelumme avulla yritys pystyy tekemää myös työturvallisuuslaissa edellytetyn työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin (Työturvallisuuslaki 738/2002 10 §), Vihervaara sanoo.

Mitä sanoo laki?

Havaittujen vikojen ja puutteiden ilmoittamisesta ja korjaamisesta on säädetty lailla. Työturvallisuuslain 738/2002 19 §:n mukaan:

  • Työntekijän on viipymättä ilmoitettava havaitsemistaan vioista ja puutteellisuuksista, jotka voivat aiheuttaa haittaa tai vaaraa työntekijöiden turvallisuudelle tai terveydelle
  • Työntekijän on tehtävä edellä tarkoitettu ilmoitus myös siinä tapauksessa, että hän on poistanut tai korjannut kyseisen vian tai puutteellisuuden.
  • Työnantajan pitää kertoa, mihin toimenpiteisiin esille tulleessa asiassa on ryhdytty tai aiotaan ryhtyä.

Turvallisuusilmoitus Pro Työturva -palvelussa

Turvallisuusilmoitus – joka tunnetaan myös termeillä turvailmoitus, poikkeamailmoitus tai turvallisuushavainto – on työpaikan henkilöstön huomio jostain epäkohdasta, mikä voi aiheuttaa työtapaturman vaaran.

Lue lisää

Katso lisää Pro Työturva -palvelun ominaisuuksia ja esittelyvideoita täältä.

Julkaistu: 04.11.2018

Ota yhteyttä

Kiinnostuitko? Heräsikö lisäkysymyksiä? Kerromme mielellämme lisää - jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella, niin palaamme tuota pikaa asiaan!

*pakollinen kenttä

Palvelua toteuttamassa